Siirry pääsisältöön

Kesä 2018


Blogi on päivittynyt viimeksi juhannuksena, ja siitä on nyt luvattoman kauan aikaa. Olen ollut nämä kaksi kuukautta niin lomalla, että en vain ole jaksanut tarttua tietokoneeseen. Nyt eletään kuitenkin taas meille normaalia arkea, joten ehkä siirrymme pikakelauksella tähän päivään?


Juhannuksen jälkeen sain vieraaksi parhaan ystäväni etelästä. Enemmän tuli kyllä syötyä ja puhuttua kuin liikuttua, ja se teki niiiiin hyvää! Yhden päivän vietimme Pyhällä tunturissa retkeillen, se oli hieno reissu! Itse sain lisähaastetta kun kannoin 16 kg painavaa lasta kantorepussa herkullisessa 26 asteen lämmössä.


Ystäväni vierailun jälkeen lähdin lapsukaisen kanssa sukulaisiin etelämmäs. Siellä kävin juoksemassa n. 8 km (?) lenkin, jonka jälkeen jouduin toteamaan, että jalkani ei kestä nyt yhtään juoksemista vaan Pyhä-Luostolla juoksemalla hankittu kipu ilmestyi aina uudelleen. Juoksu siis siirtyi telakalle, samoin kaikki suunnitelmat ja haaveet tulevista juoksutapahtumista. Yhtenä päivänä sentään otin alle äitini mummopyörän, jolla ajoin yhden pidemmän reissun mökille. Matkaa kertyi 42 km.


Reissun jälkeen helteet iskivät urakalla, enkä enää jaksanut edes harmitella nilkkavaivaani. Kestän hellettä todella huonosti, eikä liikunta tullut oikein edes mieleen. Muutaman lihaskuntotreenin vedin kuitenkin mm. kahvakuulan, kehonpainon ja pumppisetin avulla. Kaiken kaikkiaan liikunta oli todella vähissä heinäkuussa (ja sen kyllä huomasi loppukuusta painossa).


Heinäkuun lopussa suuntasin lapsen kanssa pariksi yöksi kylpylöimään Leville. Hauskaa -ja helteistä! 


Akut ladattuna palasimme kotiin ja aloimme laskeutumaan normaaliin arkeen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

BLACC-vaatemerkki testissä

Disclaimer: Olen ostanut tuotteet ihan itse omalla rahalla, näitä ei ole siis saatu yhteistyössä. Eräänä väsyneenä aamuna eksyin sähköpostin mainoslinkin kautta taas Sportamoren sivuille. Päädyin tutkimaan BLACC-merkin vaatteita, sillä aleja mainostettiin. Olin jo aiemminkin silmäillyt kyseisen merkin vaatteita ja miettinyt millaisia ne ovat laadultaan. Ensimmäisenä iskin silmäni leggareihin/treenitrikoisiin. Ensimmäisestä katsomastani mallista kommentit eivät olleet kovin mairittelevia, joten seuraava malli tarkempaan tarkasteluun. Siitä kokemukset olivatkin hyvin positiivisia, joten tuote koriin. * Olen käyttänyt näitä trikoita lähinnä kotihousuina (koska kylmät kelit), ja olen todella tyytyväinen! Materiaali on mahtavaa, paksuus juuri sopivaa jotta mitään ei näy läpi. Ja venyy hyvin! Istuvuus on hyvä, ei moitittavaa. Toisena koriin päätyi talvitrikoiden nimellä mainostetut juoksuhousut. Vähän paksummat trikoot, siis. * Näitä olen käyttänyt kahdesti, ke

3 kuukautta kohdunpoistosta - tämän hetken tunnelmia

Potilashotellista Tasan kolme kuukautta sitten olin saapunut Lapin Keskussairaalan potilashotelliin, viettänyt tylsän illan telkkaria katsellen ja mm. laskiaispullia (monikossa, kyllä!) syöden. Olin saanut käskyn saapua leikkausosastolle aikaisin aamulla, ehkä klo 7.30. Tapasin hoitajan, kaksi lääkäriä - ja jäin odottamaan leikkausvuoroani joka olisi kuulemma n. klo 12.00. Eipä ole usein tunnit kuluneet niin hitaasti kuin silloin! Vihdoin tuli minun vuoroni, ja leikkausvaatteet päällä kävelin hoitajan seurassa saliin. Pöydälle makaamaan, jalat telineisiin, kanyyli käteen, happimaski naamalle ja taju pois! Muistan nähneeni nukutusainetta täynnä olevan ruiskun joka kiinnitettiin kanyyliin ja miettineeni että "tuolta se koiran lopetuspiikkikin näyttää". Olipa muuten viehättävä "viimeinen" ajatus! Tässä kohdassa jännitti! Nukutuksen aikana näin jotain ihan selkeää unta, en vaan enää muista mitä. Seuraavaksi taju palasi kun minua kärrättiin heräämöön. Ho

Kas vain!

On se jännä että maha ei pienene yhtään? Mietin hetken aikaa (ehkä sekunnin) miten käsittelen tätä aihetta blogissani, vai jätänkö kokonaan käsittelemättä. Sitten totesin että koska en osaa silotella yhtään mitään enkä antaa itsestäni yhtään todellisuutta parempaa kuvaa, tämäkin aihe ansaitsee saada näkyvyyttä. Kyseessä on kuitenkin asia, joka aivan varmasti vaikuttaa liikkumiseen, syömiseen ja laihdutukseen. Kävin eilen lääkärissä kuulemassa että kohdussani asustaa 15-senttinen kasvain. Oletuksena on, että kutsumaton alivuokralainen edustaa hyvänlaatuista osastoa, mutta vielä ei voi varmaksi sanoa mitään. Koepala ja verikoe jo otettiin, seuraavaksi suuntaan magneettikuvaukseen. Sen jälkeen sovimme lääkärin kanssa kohdunpoiston ajankohdasta. Ahdistuin lääkärin juttusille, sillä ihan viime aikoina vatsani on kasvanut melko muhkeisiin mittoihin. Näytän aivan samalta kuin aikoinaan puolivälissä raskautta. Kohtu tuntuu mahan päältä, pissattaa, närästää, kohdun kannattajalihaks