Siirry pääsisältöön

"Helppoahan sulla on kun olet noin hyväkuntoinen"

Olenpa taas päivänä muutamana saanut mm. työkavereiden keskuudessa osakseni otsikosta löytyvää ihmettelyä ja kommentointia. "Oi, oletpa sinä ollut taas reipas". Aina toisinaan huomaan ihmetteleväni mikä näitä kommentoijia vaivaa.


Ensinnäkin, hyvä kunto ei tule kenellekään ilmaiseksi. Sen eteen pitää tehdä töitä. Minun elämäntilanteessani kuntoilun eteen pitää tehdä tuplasti töitä, sillä minun täytyy suunnitella viikon liikunnat etukäteen ja miettiä lapsen hoitoajat, vaihtovaatteet, suihkussakäymiset, rattaat, eväät jne. Arjen sirpaleisuuden vuoksi joudun nipistämään kuntoiluaikaa sieltä, mistä liikuntaa harrastamattomat tai normaalimpaa arkea elävät ihmiset eivät edes tajua aikaa olevan otettavissa. 60 minuutin joutuaika töissä tarkoitti torstaina 50 minuutin hiihtolenkkiä, tosin puskin jälkihikeä vielä hetken aikaa. Onneksi en ole jakkupukutöissä. Perjantaisin mietitään miehen kanssa kumpi tekee viikonloppuna, mitä ja milloin. Työmatkalenkkeily on ollut taas voimissaan kuluneella viikolla. Seitsemän jälkeen kun lähtee kävelemään, niin ehtii hyvin suihkun kautta töihin.

kavereita työmatkan varrella
Toisekseen, hyvä kunto, liikkuminen ja ulkoilu ovat asioita, jotka ovat jokaisen saavutettavissa. Hyvin moni ihmettelijä voisi jättää auton kotiin ja tulla töihin kävellen tai pyörällä. Samalla hoituisi päivän liikunnat, kunto kasvaisi ja mieli piristyisi. Ei tarvitsisi enää illalla lähteä liikkumaan, silloin kun en ainakaan itse pysty vastustamaan sohvan kutsua. Ilmeisesti ihmiset eivät vain huomaa mahdollisuuksia lähellään, sillä tavat istuvat tiukassa. Liikunta ei ole vain harvojen ihmisten etuoikeus.


Kolmanneksi, minun liikkumiseni ei ole huomionhakua, erikoisuuden tavoittelua saati edes pakkomielteistä. Määrittelisin itseni ehkä sanoilla "tavoitteellinen kuntoilija", ja silloin on liikuttava  nyt jos meinaa liikkua myös tulevaisuudessa. Jos emme eläisi tällaista arkea, kulkisin varmaan tyytyväisenä autolla töihin ja kävisin ehkä lenkillä töiden jälkeen. Luultavasti oikeasti en jaksaisi lähteä töiden jälkeen enää mihinkään. Luulen, että olen tällä hetkellä ja tällä konseptilla oikeasti sekä ajankäytön että treenimäärieni huipulla.

Suosittelen jokaiselle tehoa lisää haluavalle kokeilemaan just näin hullua lapsiperhearkea! :D

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3 kuukautta kohdunpoistosta - tämän hetken tunnelmia

Potilashotellista Tasan kolme kuukautta sitten olin saapunut Lapin Keskussairaalan potilashotelliin, viettänyt tylsän illan telkkaria katsellen ja mm. laskiaispullia (monikossa, kyllä!) syöden. Olin saanut käskyn saapua leikkausosastolle aikaisin aamulla, ehkä klo 7.30. Tapasin hoitajan, kaksi lääkäriä - ja jäin odottamaan leikkausvuoroani joka olisi kuulemma n. klo 12.00. Eipä ole usein tunnit kuluneet niin hitaasti kuin silloin! Vihdoin tuli minun vuoroni, ja leikkausvaatteet päällä kävelin hoitajan seurassa saliin. Pöydälle makaamaan, jalat telineisiin, kanyyli käteen, happimaski naamalle ja taju pois! Muistan nähneeni nukutusainetta täynnä olevan ruiskun joka kiinnitettiin kanyyliin ja miettineeni että "tuolta se koiran lopetuspiikkikin näyttää". Olipa muuten viehättävä "viimeinen" ajatus! Tässä kohdassa jännitti! Nukutuksen aikana näin jotain ihan selkeää unta, en vaan enää muista mitä. Seuraavaksi taju palasi kun minua kärrättiin heräämöön. Ho...

BLACC-vaatemerkki testissä

Disclaimer: Olen ostanut tuotteet ihan itse omalla rahalla, näitä ei ole siis saatu yhteistyössä. Eräänä väsyneenä aamuna eksyin sähköpostin mainoslinkin kautta taas Sportamoren sivuille. Päädyin tutkimaan BLACC-merkin vaatteita, sillä aleja mainostettiin. Olin jo aiemminkin silmäillyt kyseisen merkin vaatteita ja miettinyt millaisia ne ovat laadultaan. Ensimmäisenä iskin silmäni leggareihin/treenitrikoisiin. Ensimmäisestä katsomastani mallista kommentit eivät olleet kovin mairittelevia, joten seuraava malli tarkempaan tarkasteluun. Siitä kokemukset olivatkin hyvin positiivisia, joten tuote koriin. * Olen käyttänyt näitä trikoita lähinnä kotihousuina (koska kylmät kelit), ja olen todella tyytyväinen! Materiaali on mahtavaa, paksuus juuri sopivaa jotta mitään ei näy läpi. Ja venyy hyvin! Istuvuus on hyvä, ei moitittavaa. Toisena koriin päätyi talvitrikoiden nimellä mainostetut juoksuhousut. Vähän paksummat trikoot, siis. * Näitä olen käyttänyt kahdesti, ke...

"Miten sä jaksat?"

Minua on useampikin ihminen lähestynyt hieman arkaillen ja heittänyt ilmoille hyvin varovasti ja tunnustellen sanat "miten sä nyt jaksat?". Toinen versio on "miten sä oot pärjännyt?". Tässä kohdassa kysyjä ei ole kiinnostunut jälkivuodosta, vatsan haavojen paranemista tai kivuista, vaan kysyjää kiinnostaa kuinka voin henkisesti . Villakoiran ytimessä on selvästikin se ajatus, että millä tolalla mielenterveyteni nyt on, kun kohtuni vietiin . Minun on ollut hyvin helppoa vastata kysyjille täysin rehellisesti että "kiitos kysymästä, jaksan oikein hyvin. Kohduttomuus ei ole masentunut minua tai saanut minua tuntemaan itseäni yhtään enempää tai vähempää naiseksi kuin kolme viikkoa sitten, eikä minulla liity asiaan mitään tunteita. En usko, että surisin poistettua sappirakkoakaan." Tänään viimeksi exäni, vastaukseni kuultuaan, henkäisi helpotuksesta ja totesi että "onneksi sä oot tuollainen järki-ihminen". En minä oikeasti tiedä mitä täs...