Laihtua vai laihduttaa?

Olen aina ajatellut, että jos haluan laihtua, minun täytyy laihduttaa. Itselleni laihduttaminen tarkoittaa ensisijaisesti kaloreiden, painon ja rasvakerroksen tuijottamista. Kun vain viilaan syömisiä, laihdun. Noinhan se menee teoriassa, mutta itselläni se ei näköjään toimi. Voin laihtua ensimmäisen viikon aikana vaikka 5 kiloa, se ei ole minulle mitenkään tavatonta. Kunhan vain kontrolloin itseäni äärimmäisen tiukasti, paino putoaa. Nestettä tietysti paljon, samoin lihasmassaa. En vaan jaksa kontrolloida itseäni niin tiukasti ja pitkään, että laihtuisin oikeasti.

Perjantaina salilla(!) suihkussa havahduin siihen ajatukseen, että jos säädän elämäni sellaiseksi että jaksan ylläpitää elämäntapaa (liikkua ja syödä tasapainoisesti), niin silloin minun ei tarvitse varsinaisesti laihduttaa, eli tuijottaa sokeasti kaloreita. Silloin olen luultavasti karsinut ruokavaliostani esimerkiksi sen sokerin, joka minua orjuuttaa, ja tulosta tulee varmasti. Toki tämä rasvakudos ei tästä itsestään mihinkään lähde, mutta jos elämäntapani tukee terveyttä ja liikuntaa, rasva sulaa siinä sivussa. Ja ainahan voi lisätä liikuntaa ja nipistää hienoisesti kaloreista.

Tämän tekstin kirjoittaminen ja lukeminen tuntuu melko hullulta, sillä asia vaikuttaa niin itsestäänselvältä. Itselleni tämä ajatus on kuitenkin uusi ja mullistava. Vaikka jokaisesta tietolähteestä pursuaa ohjetta elämäntapamuutoksesta, uskallan väittää että lähes jokainen peruskuntoilijaksi luokiteltava (nais)ihminen kuitenkin syvällä sisimmässään ajattelee että "kun nyt ensin laihdutan, niin sitten voin taas siemailla punkkua ja syödä juustoja". Kuuria kuurin perään. Kieltämättä omakin ajatukseni on sellainen, että jos vaan laihdutan, laihdun tavoitemittoihin jonka jälkeen en enää ikinä liho (vaikka eläisin pelkällä sokerilla). En ole suoraan sanoen uhrannut kovinkaan montaa ajatusta sille, miten ylläpidän terveempää elämäntapaa. Nyt tajuan sen, että olen aina mennyt täysin väärä ruumiinosa edellä sinne puuhun. Tarvitaan oikeasti pysyvä muutos jotta vointini kohenee ja rasva siinä sivussa palaa. Eli tärkeintä ei olekaan se pelkkä rasvan palaminen.

Hassua kyllä, oloni on jotenkin helpottunut. Minun ei nimittäin tarvitse enää laihduttaa, minä voin vain keskittyä laihtumiseen! :)