Siirry pääsisältöön

Garmin Vivosport

Ensiksi haluan kertoa, että olen ostanut laitteen ihan omilla rahoillani enkä tee yhteistyötä minkään firman kanssa :) Näkemykseni eivät siis ole "maksettuja".

Kuva Garmin.com
Olen käyttänyt Garminin ensimmäistä aktiivisuusranneketta Vivofit:ia vuodesta 2014 saakka, ja olen ollut siihen melko tyytyväinen siinä käytössä mihin se on suunniteltu, eli liikuttujen askelien mittaamisessa. Miinusta mittari on minun käytössäni saanut mm. pianonsoiton ja neulomisen laskemisesta kävelyksi. Plussaa taas hillittömästä akunkestosta, se ei taida loppua ehkä ikinä.

Nopealla tahdilla Garminilta putkahti ulos kaikenlaisia uusia versioita mittareista, mutta käytin sitkeästi vanhaa ja odottelin sellaista mittaria missä on kaikki ne ominaisuudet, joita tarvitsen.
Olen käyttänyt sykemittaria (ensimmäistä lukuun ottamatta aina Garminia!) ehkä kymmenen vuotta, olen hulluna kerättävään dataan. Tähän asti olen sitkeästi vaihdellut Vivofitin ja Forerunnerin välillä, joka kerta lenkille lähtiessä erikseen miettien jaksanko lyödä sykevyön kiinni paidan alle. Tämä vaihtelu tuntui jo vähän ärsyttävältä, ja olen odotellut koska Garmin tuo markkinoille mittarin jossa yhdistyy aktiivisuuden seuranta ja sykemittari. Eniten olen kaivannut mittaria mittaamaan arjen suorituksia, eli hyötyliikuntaa, työn ohessa tehtyjä lenkkejä ja sen sellaista.

Garmin esitteli syksyllä uuden Vivosport-rannekkeen, joka jatkaa nimeltään samaa, iloisesti sekaisin menevää Vivo-sarjaa :D Kiinnostuin mittarista, sillä siitä löytyy mm. rannesykemittaus, gps ja mahdollisuus aloittaa harjoitus, joka tallentuu suoritukseksi samalla tavalla kuin sykemittarissa. Lueskelin useamman kattavan arvion, joiden perusteella sitten uskaltauduin tilaamaan itselleni tämän mittarin.

Mittarista löytyy useampi erilainen widget erilaisille liikuntasuorituksille. Voin valita kävelyn, juoksun, pyöräilyn, sisäcardion, voimatreenin ja "muun" väliltä. Voimatreenin aikana laitteen pitäisi laskea toistot ja sarjat, mutta itse en kyllä mittaria siihen hommaan hankkisi. Se ominaisuus ei vaikuttanut kauhean luotettavalta. Ainakin noiden "peruslajien" kanssa mittari kysyy treenaanko ulkona vai sisällä, joten se kytkee tarvittaessa gps:n päälle. Lisäksi laite tarkkailee unta, laskee tietysti päivän askelmäärät, noustut portaat, liikutut kilometrit, stressin ja kalorit etc, mitkä löytyy mittarilta jos toiseltakin. Tänään töissä huomasin, että saan edelleen askeleita myös pianonsoitosta. Plääh. Laite myös patistaa liikkumaan jos istumista on tullut liikaa.

Vivosportissa ei ole lainkaan nappuloita. Laitetta käsketään pelkästään melko sujuvasti toimivan kosketusnäytön kautta erilaisilla pyyhkäisyillä, napautuksilla ja painalluksilla. Melko helppoa, jos on tottunut käyttämään älypuhelinta. Mittariin saisi liitettyä puhelimen ilmoitukset ainakin Facebookia, WhatsAppia, puheluita ja tekstiviestejä myöten, mutta en ole jaksanut perehtyä tähän ominaisuuteen. Aina ei tarvitse olla tavoitettavissa :) Näytön saa aktiiviseksi rannetta kiertämällä, ihan kätevää!

Itse olen käyttänyt mittaria nyt n. viikon ajan, ja minulla ei ole siitä montaa negatiivista asiaa mielessä. Laite on todella kevyt, se ei paljoa matkassa paina. Pystyn käyttämään sitä yölläkin ongelmitta, ja se on jo suuri saavutus! Olen käyttänyt mittaria arkiliikunnassa, ja nautin todellakin siitä kun saan työmatkakävelyt näkymään esim. viikon kokonaismäärissä. Hiihtolenkeilläkin mittari toimii moitteetta, se tuntuu mittaavan sykkeen melkoisen tarkasti. Uskon siis, että se toimii aivan yhtä hyvin myös juostessa.

Plussat: 
+ Helppous. Laite kulkee aina matkassa, joten suorituksen tallennuksen aloitus on älyttömän helppoa. 
+ Rannesykemittaus vaikuttaisi toimivan todella hyvin
+ Gps on tarkka, tosin tämä ei yllätä Garminia pitkään käyttänyttä
+ Alkukankeuksien jälkeen mittari yhdistyy todella nopeasti puhelimen sovellukseen.

Miinukset:
- Akku ei ole kaikista kestävintä sorttia. Toisaalta gps ja bluetooth käyttävät akkua aina melko reippaasti. Onneksi latausta varten löytyy piuha, ja lataus ei kovin kauaa kestä.
- Laite ei ole kovin tarkkaa. Se laskee askeliksi esim. pianonsoiton (jos sitä tekee kolme tuntia päivässä, se vaikuttaa jo melkoisesti päivän kokonaismäärään!). Noustuja portaita saa näköjään vaikka hiihtolenkistä, toisaalta se ei sitten taas laske oikeita porrasnousuja välttämättä ollenkaan.
- Näytön aktivointi ranneliikkeellä ei aina toimi.
- "Näppäinlukko" aukeaa joskus melkoisen monen napautuksen jälkeen, vaikka kaksi pitäisi riittää.
- Kallishan tämä on kuin mikäkin.

Yhteenveto:
Garmin Vivosport on pienikokoinen, helppokäyttöinen ja kätevä laite, jonka parhaisiin puoliin kuuluu käytön matala kynnys: suoritus on helppo tallentaa koska tarvittava laitteisto kulkee aina mukana. Rannesykemittaus toimii hyvin, ja Garmin Connect-ohjelmisto on minun mielestäni hyvin kattava. Suosittelen henkilölle, joka oikeasti haluaa kerätä dataa arjestaan. Jos tavoitteena on kerätä askelia ja seurata arkiaktiivisuutta, tarkoitukseen löytyy varmasti halvempiakin malleja.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

BLACC-vaatemerkki testissä

Disclaimer: Olen ostanut tuotteet ihan itse omalla rahalla, näitä ei ole siis saatu yhteistyössä. Eräänä väsyneenä aamuna eksyin sähköpostin mainoslinkin kautta taas Sportamoren sivuille. Päädyin tutkimaan BLACC-merkin vaatteita, sillä aleja mainostettiin. Olin jo aiemminkin silmäillyt kyseisen merkin vaatteita ja miettinyt millaisia ne ovat laadultaan. Ensimmäisenä iskin silmäni leggareihin/treenitrikoisiin. Ensimmäisestä katsomastani mallista kommentit eivät olleet kovin mairittelevia, joten seuraava malli tarkempaan tarkasteluun. Siitä kokemukset olivatkin hyvin positiivisia, joten tuote koriin. * Olen käyttänyt näitä trikoita lähinnä kotihousuina (koska kylmät kelit), ja olen todella tyytyväinen! Materiaali on mahtavaa, paksuus juuri sopivaa jotta mitään ei näy läpi. Ja venyy hyvin! Istuvuus on hyvä, ei moitittavaa. Toisena koriin päätyi talvitrikoiden nimellä mainostetut juoksuhousut. Vähän paksummat trikoot, siis. * Näitä olen käyttänyt kahdesti, ke

3 kuukautta kohdunpoistosta - tämän hetken tunnelmia

Potilashotellista Tasan kolme kuukautta sitten olin saapunut Lapin Keskussairaalan potilashotelliin, viettänyt tylsän illan telkkaria katsellen ja mm. laskiaispullia (monikossa, kyllä!) syöden. Olin saanut käskyn saapua leikkausosastolle aikaisin aamulla, ehkä klo 7.30. Tapasin hoitajan, kaksi lääkäriä - ja jäin odottamaan leikkausvuoroani joka olisi kuulemma n. klo 12.00. Eipä ole usein tunnit kuluneet niin hitaasti kuin silloin! Vihdoin tuli minun vuoroni, ja leikkausvaatteet päällä kävelin hoitajan seurassa saliin. Pöydälle makaamaan, jalat telineisiin, kanyyli käteen, happimaski naamalle ja taju pois! Muistan nähneeni nukutusainetta täynnä olevan ruiskun joka kiinnitettiin kanyyliin ja miettineeni että "tuolta se koiran lopetuspiikkikin näyttää". Olipa muuten viehättävä "viimeinen" ajatus! Tässä kohdassa jännitti! Nukutuksen aikana näin jotain ihan selkeää unta, en vaan enää muista mitä. Seuraavaksi taju palasi kun minua kärrättiin heräämöön. Ho

Kas vain!

On se jännä että maha ei pienene yhtään? Mietin hetken aikaa (ehkä sekunnin) miten käsittelen tätä aihetta blogissani, vai jätänkö kokonaan käsittelemättä. Sitten totesin että koska en osaa silotella yhtään mitään enkä antaa itsestäni yhtään todellisuutta parempaa kuvaa, tämäkin aihe ansaitsee saada näkyvyyttä. Kyseessä on kuitenkin asia, joka aivan varmasti vaikuttaa liikkumiseen, syömiseen ja laihdutukseen. Kävin eilen lääkärissä kuulemassa että kohdussani asustaa 15-senttinen kasvain. Oletuksena on, että kutsumaton alivuokralainen edustaa hyvänlaatuista osastoa, mutta vielä ei voi varmaksi sanoa mitään. Koepala ja verikoe jo otettiin, seuraavaksi suuntaan magneettikuvaukseen. Sen jälkeen sovimme lääkärin kanssa kohdunpoiston ajankohdasta. Ahdistuin lääkärin juttusille, sillä ihan viime aikoina vatsani on kasvanut melko muhkeisiin mittoihin. Näytän aivan samalta kuin aikoinaan puolivälissä raskautta. Kohtu tuntuu mahan päältä, pissattaa, närästää, kohdun kannattajalihaks